HELEN VALMIINA KIVIHIILESTÄ LUOPUMISEEN: Kivihiilikielto lähti eteenpäin

Kuvaoikeudet HELEN

Helen valmistautuu kivihiilen korvaamiseen energiantuotannossa. Hallituksen tänään julkaisema lakiesitys kivihiilen kieltämisestä nopeuttaa investointipäätöksiä, mutta estää samalla uusien, kehittyvien teknologioiden hyödyntämisen.

Suomen hallitus on tänään antanut eduskunnalle esityksensä kivihiilen energiakäytön kieltävästä laista. Sen mukaan hiilen käytöstä luovutaan energiantuotannossa 2020-luvun aikana.

Helen on jo aloittanut kivihiilestä luopumisen vuonna 2015 linjaamalla Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisesta vuoden 2024 loppuun mennessä. Hanasaaren sulkemisen myötä lämmöntuotantokapasiteettia poistuu 400 MW. Kaiken kaikkiaan kivihiilen käytön lopettamisen myötä Helenin kaukolämpökapasiteetti vähenee 870 MW ja sähköntuotannon kapasiteetti 380 MW.

Hanasaaren voimalaitoksen korvaavista laitoksista ensimmäiset tuottavat jo energiaa. Korvaavaa tuotantoa on tähän mennessä rakennettu 114 MW: Salmisaareen uusi pellettilämpölaitos ja Esplanadin alle uusi maanalainen lämpöpumppulaitos. Lisäksi Helen on päättänyt laajentaa Katri Valan lämpöpumppulaitosta yhdellä uudella lämpöpumpulla, teho 18 MW. Mustikkamaan vanhoihin öljyluoliin rakennetaan parhaillaan Suomen suurinta lämpövarastoa.

TARVITAAN LISÄÄ LÄMMÖNTUOTANTOA

Jo toteutettujen ja rakenteilla olevien laitosten lisäksi Helsinkiin tarvitaan lisää lämmöntuotantoa. Osa poistuvasta kapasiteetista voidaan korvata energiatehokkuustoimenpiteillä, lämmön varastoinnilla ja kysyntäjoustolla. Tällä hetkellä nopein tapa korvata kivihiiltä isossa mittakaavassa on biomassan käyttö. Kivihiilen kieltäminen lisää biopolttoaineiden tarvetta Suomessa. Biopolttoaineiden saatavuus on merkittävä kysymys – kotimaista biopolttoainetta ei riitä kaikille. Helenin tavoitteena on hankkia biomassaa kestävistä lähteistä.

– Salmisaaren yhteistuotantolaitoksella, jossa polttoaineena on kivihiili ja pelletti, on jo tehty alustavia selvityksiä kivihiilen korvaamiseksi. Nyt hallituksen esityksen aikataulun ja sisällön varmistuttua päästään tekemään tarkempaa investointisuunnitelmaa, kertoo yksikön päällikkö Janne Rauhamäki Helenistä.

Investointipäätökset kivihiilen korvaamiseksi on Rauhamäen mukaan tehtävä kahden – kolmen vuoden sisällä, erityisesti jos kyseessä on laitospaikka, jolla ei ole aiemmin ollut energiantuotantoa. Tässä aikataulussa ei ole mahdollista huomioida uusia kehittyviä teknologioita.

– Uusien energiantuotantoon sopivien tonttien saatavuus sekä uusien laitosten lupamenettelyt ovat pääkaupungissa aikaa vieviä prosesseja. Tällä hetkellä uusien hankkeiden läpimenoaika voi olla jopa 10 vuotta, Rauhamäki muistuttaa.

Helen selvittää parhaillaan biolämpölaitosten rakentamista Patolaan, Tattarisuolle ja Vuosaareen. Investointipäätöksiä biolämpölaitoksista ei ole vielä tehty. Hanasaaren voimalaitoksen tuotannon korvaamiseksi tarvitaan 1 – 2 biolämpölaitosta. Helen investoi lähivuosien aikana puoli miljardia euroa vähäpäästöiseen tuotantoon.

TÄRKEINTÄ ON PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN

Helenin näkemyksen mukaan vahvan päästökaupan tulisi olla ensisijainen ohjausmekanismi päästöjen vähentämiseen EU:n alueella. Kaikki Helenin voimalaitokset ovat EU:n päästökaupan piirissä, jolloin päästökauppasektorille kohdistettu kansallinen toimi vähentää Suomen alueellisia päästöjä mutta ei EU:n päästöjä. Jotta kivihiilikielto aidosti vähentäisi hiilidioksidipäästöjä EU:n alueella, tulee hallituksen sitoutua mitätöimään vastaavat, vapautuvat päästöoikeudet. Päästökauppalain uudistus antaa tähän mahdollisuuden, mutta sitä ei ole suoraan sidottu esitettyyn kivihiilikieltolakiin. Mitätöintiä ei saa jättää tulevien hallitusten poliittiseen harkintaan.

Helenin tavoitteet:

• Helenin tavoitteena on ilmastoneutraali energiantuotanto.
• Vuoteen 2025 mennessä Helenin tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, lisätä uusiutuvan energian osuus 25 prosenttiin ja puolittaa kivihiilen käyttö.
• Helen on jo investoimassa lähivuosina yhteensä noin puoli miljardia vähäpäästöiseen energiantuotantoon.
• Käytössä ja selvityksessä on käytännössä kaikki mahdolliset keinot, kuten
– Lämpöpumput, energian kierrätys ja hukkalämpöjen hyödyntäminen
– Biopolttoaineet
– Muu uusiutuvan energian lisääminen tuotannossa (vesivoiman tehonkorotukset, tuulivoima)
– Energian varastointi: olemassa olevien lämpö- ja jäähdytysvarastojen lisäksi mm. rakenteilla oleva Suomen suurin lämpövarasto Mustikkamaalle. Selvityksessä myös lajissaan maailman ensimmäinen lämpöenergian kausivarasto Kruunuvuorenrantaan.
– Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen uusilla digitaalisilla ratkaisuilla
– Aurinkoenergiaratkaisut (omat aurinkovoimalat ja asiakkaille rakennettavat)
– Palvelut sähköiseen liikenteeseen
– Sähkövarastot
– Kysyntäjoustoratkaisut lämpöön ja sähköön
– Energiatehokkuuden kehittäminen: oma tuotanto, jakelu + asiakkaat
– Yhteistyö lämmöntuotannossa lähialueiden kanssa (Vantaa, Espoo, Kilpilahti)