PwC: Energia-alalla ennätysvilkas vuosi yrityskaupoissa

bcdaee8745d7a6f6_800x800ar

Energia-alan yrityskauppojen ja yritysjärjestelyjen arvo on vuosikymmenen korkeimmalla tasolla, kertoo PwC:n tuore selvitys. Erittäin aktiivisen vuoden 2016 jälkeen kuluvasta vuodesta ei odoteta yhtä vauhdikasta, mutta muun muassa laajempi energia-alan murros lupaa vilkasta markkinaa poliittisesta epävarmuudesta huolimatta. Suomessa  regulaatio- ja liiketoimintaympäristö sekä valuutta tekevät energiamarkkinasta kansainvälisille sijoittajille kiinnostavan.

PwC:n Power & Renewables Deals 2017: what lies ahead for M&A? -selvityksen mukaan energia-alan kauppoja julkistettiin vuonna 2016 peräti 293 miljardin Yhdysvaltain dollarin edestä, mikä on 47 % enemmän kuin vuonna 2015. Noususta valtaosa tuli Pohjois-Amerikasta, jossa myös kauppojen arvo nousi kaikkien aikojen ennätystasolle 167 miljardiin dollariin vuonna 2016. Tämän ohessa kauppojen arvossa oli kasvua myös Australian ja Aasian alueella, Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Myös Suomessa energiatoimialan yrityskaupat piristyivät vuonna 2016 verrattuna melko rauhalliseen vuoteen 2015. Kauppojen kokonaisarvo nelinkertaistui ollen yli 2 miljardia. Kauppojen lukumääräkin kasvoi selvästi. PwC:n tilastojen mukaan vuonna 2016 Suomessa tehtiin 23 energiatoimialan yrityskauppaa. Kaupat keskittyivät energian tuotantoon ja palvelutuotantosektorille; energiainfrastruktuuriin liittyviä kauppoja oli selkeästi edellisvuotta vähemmän.

”Vuonna 2016 Fortum piti suomalaistilastoissa aktiivisuutta yllä. Suurimmat kaupat palvelutuotantoalueella olivat Advenin myynti pääomasijoittajille AMP Capital ja Infracapital sekä Fortumin Ekokem-yritysosto. Tuotantopuolella uusiutuvan energian tuotannossa tehtiin lukumääräisesti monta kauppaa, mutta suurin yksittäinen hanke oli Neste Oyj:n Kilpilahden voimantuotannon ulkoistusjärjestely”, kommentoi PwC:n Corporate Finance -palveluista vastaava partneri Kimmo Vilske

”Viimeaikaiset uutiset indikoivat Suomessa jonkinasteista kaupan viriämistä myös muiden toimesta. Alkuvuodesta on kerrottu esimerkiksi PVO:n sähköverkon myynnistä, Gasumin lämpöliiketoiminnan ja maakaasun vähittäismyynnin kaupasta sekä Kymenlaakson suunnitelluista energiajärjestelyistä”, Vilske jatkaa.

Globaalisti vuosi 2016 oli PwC:n mukaan vahva verkostoinfrastruktuurin myynnissä; kauppa kävi energia-alalla myös hyvin niissä kohteissa joista saa vakaata, ennustettavaa ja usein inflaatiosuojattua säädeltyä tuottoa. Tämän kysynnän odotetaan jatkuvan vuonna 2017.

Keskeisiä kysymyksiä tälle vuodelle ovat nousevat korkotasot ja tarjonnan määrä. Mikäli kaupan kohteista tulee minkäänlaista pulaa, se voi asettaa paineita yrityskauppapreemioille. Nouseva korkotaso vaikuttaa kuitenkin todennäköisimmin juuri päinvastaisesti, aiheuttaen mahdollisesti paineita arvonmääritykselle, leventäen tarjottujen ja pyydettyjen hintojen välistä kuilua ja hiljentäen kaupankäynnin tahtia.

”Suomessa markkinatilanne on sama. Meillä regulaatio- ja liiketoimintaympäristö sekä valuutta tekevät energiamarkkinastamme kansainvälisille sijoittajille kiinnostavan. Suurin heikkous on ohut markkina. Kiinnostavia kohteita ja yhtiöitä olisi runsaasti ja ostolaidalla on ruuhkaa, mutta omistajien myyntihalukkuus on ollut laimeaa”, Vilske toteaa.

”Kiinnostavimpia kohteita Suomessa ovat reguloidut sähköverkot, syöttötariffilla tuetut tuulivoimahankkeet sekä lämmön tuotanto ja jakelu. Näitä kohteita katselevat aktiivisesti eurooppalaisten lisäksi Aasiasta, Pohjois-Amerikasta ja Australiasta asti tulevat sijoittajat”, kertoo energia-alan asiantuntija Mauri Hätönen PwC:ltä.

Suomessa ollaan myyjän markkinassa, ja monella omistajalla olisi kuntataloudessaan tarvetta rahoitukselle. Kauppa ei kuitenkaan käy.

”Kunnallisessa päätöksenteossa on monia perusteita poiketa puhtaasti liiketaloudellisin perustein arvioidusta optimista. Tällä hetkellä olemme kuitenkin monella mittarilla tarkasteltuna todennäköisesti lähellä markkina- ja arvostushuippua. Vastuullisesti toimivan päättäjän on tässä ympäristössä mielestäni tiedostettava, että ”pidä”-valinta edellyttää jopa ”myy”-päätöstä kovempia perusteluita. Toistaiseksi myynnistä pidättäytyneet omistajat ovat tällä strategiallaan ansainneet tuntuvaa arvonnousua markkinoiden tuomana. Nyt on ehkä aiheellisempaa kuin aikoihin muistaa sijoitusomaisuuteen liittyvä riski siitä, että tulevaisuudessa arvostukset voivat myös laskea”, Vilske sanoo.